Olen ollut nyt Belgiassa 4.5 lähtien suorittamassa viimeistä harjoittelujaksoani lypsykarjatilalla. Täytyy sanoa, että työntäyteisiä ovat nämä kuukaudet olleet, mutta monenlaisia uusia kokemuksia on tullut eteeni. Tila on siinä mielessä hieman erikoinen, että isäntä jalostaa Holstain- rotuisia lypsylehmiä ja toimii aktiivisesti tuottajien eri järjestöissä. Tilalla käytetään siemennesteen lisäksi alkioita ja joistakin lehmistä huuhdellaan alkioita.  Näin lyhykäisyydessään toimintaympäristöstäni :).

Seuraavaksi hieman tietoa Belgiasta. Belgian pääkaupunki on  Bryssel ja valtio on kuningaskunta. Belgiassa on asukkaita noin 10,5 miljoonaa ja pinta-alaltaan valtio on kuitenkin vian noin kymmenesosa Suomen pinta-alasta eli noin 30 000km². Viralliset kielet ovat hollanti ja ranska ja maa on jakautunut melko jyrkästi kahteen kielialueeseen. Kaikille belgialaisille tarjotaan opetusta molemmista kielistä, mutta välillä tuntuu siltä, että harva osaa sujuvasti molempia. Kielillä on kyllä huomattavia eroja ja tilanne on aika lailla verrattavissa suomalaisten osaamiseen ruotsin suhteen. Tila, jolla työskentelen sijaitsee ranskankielisellä alueella, ja lähes kaikki tapaamani ihmiset täällä puhuvat ranskaa. Siitä ollaankin saatu ihan mukava soppa toisinaan aikaiseksi, kun parhaimmillaan tilalla on työskennellyt suomalainen, joka puhuu suomen lisäksi englantia, vain hollantia ja toinen vain ranskaa puhuva belgialainen. Siinä sitten hetken aikaa kaikki yrittää jotakin selostaa omalla kielellään ja viittoa sitten vähän sekaan, jotta ollaan saatu homma luistamaan.

Valtion politiikasta hankalaa tekee sen monet hallitukset. Jokaisella kielialueella on oma hallituksensa ja lisäksi Bryssel. Kolmas, mutta melko pieni, kielialue Belgiassa on saksankielinen alue. Suurempaa osaa kuitenkin näyttelevät ranskankieliset ja flaamit. Lisäksi kansalaisten on pakko mennä äänestämään vaaleihin, koska heidät on velvoitettu siihen lain voimalla. Äänestämättä jättäminen tuottaa pelättyjä seuraamuksia kansalaiselle.

Belgialainen maisema koostuu pääsääntöisesti täällä maaseudulla lainehtivistä pelloista ja tiilitaloista. Pieniä kyliä on vieri vieressä ja lähes jokaisella kylällä on oma kirkko, jotka nekin tiilistä tietenkin. Maa on katolilainen ja kirkot sen mukaisia todella koristeltuja upeita rakennuksia. Monesta suuremmasta kaupungista löytyy rakennuksia jopa keskiajalta saakka ja monenlaista vanhanaikaista tyyliä on havaittavissa. Jos en aikaisemmin tiennyt, kuinka monta erilaista taloa voi tiilistä rakentaa, niin nyt suunnilleen tiedän. Kylät ja kaupungit ovat niin kirjavia, että silmä väsyy katseluun aika-ajoittain. Hienoja ovat, olisikin ollut mukava vierailla arkkitehtuurin toimistossa :).

No sitten vähän maatalouteen liittyviä juttuja. Peltohehtaarin hinta on alueesta riippuen 30 000- 50 000 € ja satotasot esim. vehnällä on noin 10 000 – 13 000 kg hehtaarilta. Eniten viljeltyjä kasveja ovat viljojen lisäksi maissi ja sokerijuurikas. Viljoista kaikkein tärkeimmät ovat ohra ja vehnä. Kauraa ei juurikaan viljellä ja ruistakin aika vähän. Maissi on yksi eläinten ruokinnan pääkomponenteista ja sitä on lähes joka paikassa. Sokerijuurikasta viljellään lähinnä sokeritehtaiden läheisyydessä ja viljelijät syöttävät elämille sokerin valmistamisesta jäljelle jääneen osan. Lihakarjan kasvattajien erikoisuus on tietysti Belgian sininen, jota täällä siis pilvin pimein ja muualla Euroopassa ei juuri ollenkaan. Belgian sininen tuottaa kaksoislihaksen, jonka seurauksena yksi eläin tuottaa lihaa aika paljon. Belgian sininen ei kuitenkaan kovin suuri ja siitä onkin tullut sen yksi rakenteellinen ongelma. Toiseksi kaikki belgian sinisten vasikat keisarinleikataan. Toimenpide on kuulemma helppo ja kulkee aivan rutiinilla. Sonnit voivat painaa yli tuhat kiloa, vaikka niiden korkeus ei ole kuin 150 senttiä.

Tällä hetkellä tilalla valmistaudutaan Libramohon, joka on yksi Euroopan suurimmista maatalousnäyttelyistä. Tämän viikon perjantaina pidetään holstainien näyttely, jonne tilalta lähtee kaksi lehmää ja viisi hiehoa. Nyt ollaan sitten pesty elämiä, ja totutettu niitä kävelemään narussa. Elämille on myös tilattu trimmaaja, joka tuo esiin eläinten parhaat puolet. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää jäljellä :).

Libramont järjestetään Belgian ranskankielisellä alueella eli ns. Walloniassa ja paikalla näyttelyissä on lähinnä belgialaisia kasvattajia ja jalostajia. Näyttely alkaa 24.8 päättyy 27.8. Eläinnäyttelyt alkavat perjantaina ja ensin ovat vuorossa holstainit, blond aguitane ja limousin- rotuiset lihakarjat. Lauantaina esillä ovat belgian siniset ja sunnuntaina nähdään hevosia. Niinpä mielenkiinnolla näyttelyä katsomaan ja tervetuloa mukaan :).

Mukavaa ja aurinkoista elokuuta Suomeen

 

Jonna